Eduskunta myönsi 1992 Hornet-hävittäjien hankintaan noin 1,5 miljardia euroa. Moni edustaja kuvitteli hyväksyessään päätöksen, että asia on sillä selvä. Ei ollut. Hornetit ovat maksaneet monta kertaa enemmän kuin luultiin, ja viimeinen lasku maksetaan vasta ehkä vuonna 2030.
Moni ministeri huomasi jälkikäteen, että he eivät olleet tienneetkään, mistä he tekivät päätökset. Tavallisille kansanedustajille jäi vain tilausvaltuutusten hyväksyjän rooli. Tässä roolissa ei ollut tehtäessä ollenkaan tarkkaa tietoa, millaisia tilauksen yksityiskohdat olivat.
Hornetia markkinoitiin nimenomaan torjuntahävittäjänä, joka ampuu vihollisen rynnäkkökoneet ja valvoo ilmatilaa. Hornet on kuitenkin tehty Yhdysvaltain laivastossa käytettäväksi hävittäjäpommittajaksi.
Rynnäkköominaisuuksien lisääminen, pommit ja muut lisävarusteet ovat tähän mennessä maksaneet noin 1,6 miljardia euroa ensimmäisen tilausvaltuutuksen lisäksi. Noin 1,5 miljardin euron hintalapulla eduskunnalle tarjottu asepaketti tulee maksamaan lopullisesti käyttökulut mukaan laskien 10–15 miljardia euroa.
Jo vuonna 1993 kenraaliluutnantti Veikko Vesterinen paljasti, että puolustusvoimat saatetaan Hornet hankinnoilla lonkurssitilaan. Tämä sai aikaan sen, että maavoimien nykyaikaistamista ei voitu tehdä suunnitellusti läpi, vaan on tehty joukkojen supistuksia ja varuskuntien lakkauttamisia yli 20 vuoden ajan.
Ilmatorlunta on myös Suomessa ajauunut hunningolle. Kenraali Gustav Hägglundin, joka toimi puolustusvoimien komentajana vuosdesta 1994 vuoteen 2001, ideoimien ajatuksien takia valmiusjoukot menettivät rahapulan takia valmiutensa ja tulivoimansa.
Kenraalit ovat nähneet tärkeäksi valmistella suomalaisia hävittäjiä ja helikoptereita kansainvälisiin operaatioihin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten avuksi. Tämän joutuu maksamaan suomalainen veronmaksaja.
Ilmasotakoneilla ja muutamalla ohjuksella ei kyetä saamaan Suomelle riittäväätorjuntavoimaa ja iskukykyä. Monien asantuntujoiden mukaan tällainen on saatavissa vain tykistön kaltaisilla aseilla ja sen lisäksi huomattvasti edullisemmin. Tällaista näkemystä esitti m.m. puolustusminsteriön ylijohtaja kenraalimajuri Jukka Juusti.
Suomeen hankittiin 22 amerikkalaista Lockheed Martinin raketinheitintä halvalla ja vähän käytettyinä Hollannista vuonna 2007. Ne maksivat noin 40 miljoonaa euroa, mikä on noin yhden Hornetin ostohinta. Myöhemmin niitä päivitettiin ohjuksia varten yhdellä toisella 40 miljoonalla. Niiden tykistöohjukset olisivat tuoneet halvalla sen tulivoiman, jota nyt etsitään Hornetien rynnäkköohjuksilla, mutta jo sovittu ohjuskauppa USA:sta peruttiin rahapulaan vedoten keväällä 2014. Ohjusten hinta olisi ollut 100 miljoonaa euroa, jolla olisi saatu 70 ohjusta. Raketinheittimet ovat olleet varastossa kahdeksan vuotta ilman kauas kantavia tykistöohjuksia. Aseilla on tällä hetkellä vain koulutus- ja paraatiarvoa.
Hornetit pystyvät olemaan ilmassa vain lyhyen aikaa kerrallaan, kun raketinheittimet ovat toimintavalmiita 24 tuntia vuorokaudessa. Raketinheittimiä on vaikea paikallistaa ja tuhota, Hornetit ovat helposti haavoitettavissa. Raskailla raketinheittimillä halutun suorituskyvyn hinta olisi noin 200 miljoonaa euroa, kun se Horneteihin liitettynä hankintakuluineen, lisävarusteineen, ohjuksineen ja päivityksineen on noin kolme miljardia euroa.
Monet upseerit ymmärsivät, että on tehty miljardien munaus ja puolustuksen kannalta ehkä korvaamattoman karkea virhe. Hornettien ohjusten hinnat riippuvat myyjän suosiollisuudesta. Yksi AGM-158 -ohjus maksaa Suomelle yli kolme miljoonaa dollaria ja Yhdysvaltain ilmavoimille alle miljoonan.
Eduskunta aloitti viimevuoden syksyllä Hornetit korvaavan hävittäjän valmistelun. Tämä kestää noin 10 vuotta. Korjaaviksi on esitetty viisi vihtoehtoa. Kenraalien suosikkina pidetään amerikkalaista rynnäkköpommikonetta F-35 Lightning II. Siinä on yksi ongelma, miten niiden hankintoihinsaadaan miljardeja uutta velkarahaa. Jos valitaan F-35 ja hävittäjien määrä pysyy samana, niin investointi tulee olemaan 20 miljardia euroa. Tämä summa tulee kuitenkin huomattavasti, kun lasketaan tämän lisäksi 30 vuoden käyttökustannukset ja uudet aseet.
F-35 koneessa on ratkaisematta noin 40 vakavaa vikaa. Sitä on testattu vain vähän, ja sen todellinen suoritskyky on arvoitus. F-35 on lavetilla ilmaan nostettava tietokone, joka kuljettaa paria pommia. Voimanlähteenä sillä on pahoista vioista kärsinyt moottori. Koneen suurimmaksi valtiksi mainostettu häiveominaisuus, se tarkoittaa tutkassanäkymättönyyttä, katoaa moottorin lämmön vuoksi.
Kanada on suunnitellut ostavansa 65 kpl F-35 -koneita. Niiden 30 vuoden elinkaarikustannusten hinnaksi on laskettu noin 60 miljardia, mikä on reilusti yli Suomen yhden vuoden budjetin. Tämä on aika kaikana siitä kuuden miljardin hinnasta, jolla puolustusministeri Carl Haglund lausui vuosi sitten liittyvän Suomen vastaavan kokoiseen hankintaan. F-35 koneiden hankintaan on saanut farssin piirteitä. Hallitus ominut hankin johdon asevoimilta itselleen, koska valtiontalouden tarkastusviraston raportti oli paljastanut oli paljastanut asevoimien menettelyssä niin paljon puutteita.
Pari vuotta sitten Hollannissa käytiin kiivas väittely F-35:n hinnasta. Maan entinen puolustusvoimien komentaja, ilmavoimien kenraali Dick Berlijn jäi kiinni hinnan vääristelystä. Hän oli väittänyt F-35:n hinnan yli puolet halvemmaksi kuin mitä se oli.
Suomen uuden hävittäjän hankintaan on virallisesti luvattu läpinäkyvyyttä. Sitä sopii toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti