Happy life of Epicurus

Epicurus found that fear and desire were the main obstacles that had hindered people to bring happiness. Even if one would be as rich and famous as  possible, then the people tend to become even more and more greedy.

No matter how healthy the person is, the situation that he could lose his health, can destroy his life. One can not be happy if one need not feel fear about life after death. Happy one may be only then, when he does not know fear, that comes from a god or gods.

Epicureanism includes four new spot is reversed:

       a) none of the deity does not threaten him

       b) there is no life after death

       c) he did not need anything hard to get

       d) to endure the suffering is not overwhelming

Secularist understand at least points a and b, but the points c and d requires perhaps more explaining to do.

The main needs are related to eg. food, drink and housing. In connection therewith is epicurean modest. Basic needs are reasonable easily satisfied.

The goal of an epicurean is to first of all find out what they really need. After that, he wants to achieve a sense of confidence of the most modest things, and then he wants to get along with them.

First and foremost epicurean appreciate the restraint, but do not completely deny the reasonable luxury, but does not allow it to develop dependence.

In practice, suffering based on the discovery that a long and painful disease is generally very rare. Diseases are usually either short or long-ago suffering caused by less severe.

Epicurean has not to worry about death. When he is alive, he has no reason to worry about death, and he then is dead, no longer has he to worry about anything. We can say that when we are alive, death is not a present, and when death is a present, there is no life in which we would see.

When the fear of death is no longer poisoning our lives, this can make our lives very happily. Epicureans say that, as well as after death, a person will return to the previous life before he was born, because no one had existed then. That means there is nothing to be afraid.

We can say that Epicureans is not in accordance with their own time, could call them openly atheists; it showed the fate of Socrates, some time in the past. However, the gods of Epicurus transferred to the page, that they virtually disappeared from Epicurus and lived like his life. He stressed that the gods in any way take part in people's lives. According to Epicurus, therefore, the prayers and sacrifices will be in vain. The Greek gods were just role models Epicurus.

Epicurus was very close to Darwinism to argue that the current world is the product of chance, and the most he was ridiculed this claim due. He also believed Democritus atomic doctrine.

Very practical life looking Epicurus that people do not leave bad things to be done, because it is immoral, but because of contract prohibited by Community Affairs, may lead to the disclosure, even if it occurs in secret.

Common rules have evolved in such a way as to enable the Community action. Epicurus is not encouraged to participate in social decision-making, but encouraged as much as possible to create friendships within the Community. Which allows a happy life overcoming fear, are important instruments of Epicurus, according to friends, and philosophy.

Epicurus responded to sex very skeptical and afraid of causing unnecessary fears and frustrations. Sex was Epicurus believes actually superfluous pleasure, even though he accepted the marriage. However, the friendship for him was definitely more important than sex.

Epikuros ja onnellinen elämä

Epikuroksen mukaan pelko ja halu ovat tärkeimmät esteet, onnen saavuttamisen tiellä. Vaikka olisi miten rikas ja miten kuuluisa tahansa, niin ihminen haluaa yhä vielä kuuluisammaksi tai rikkaaksi.

Olipa ihminen miten terve hyvänsä, niin tilanne, että hän menettäisi teveytensä, voi tuhota hänen elämänsä. Ihminen ei voi olla onnellinen, jos hänellä on huolia kuoleman jälkeisestä elämästä. Onnellinen voi hän olla vain, jos hän ei tunne pelkoa, jotka tulevat jumalasta tai jumalista.

Epikurolaisuuteen kuuluu neljä perustotuutta:

       a) mikään jumaluus ei uhkaa häntä

       b) ei ole kuoleman jälkeistä elämää

       c) hän ei tarvitse mitään vaikeasti saatavaa

       d) kärsimyksen kestäminen ei ole ylivoimaista

Uskonnottomille ovat ainakin kohdat a ja b helppoja ymmärtää, mutta kohdat c ja d vaativat ehkä enemmän selitettävää.

Tärkeimmät tarpeemme liittyvät esim. ruokaan, juomaan ja asumiseen. Näihin liittyen on epikurolainen vaatimaton. Perustarpeet ovat siis kohtuullisuudella helposti tyydytettävissä.

Epikurolaisten tavoitteena on ensinnäkin selvittää, mitä he todella tarvitsevat. Sen jälkeen hän pyrkii saavuttanaan luottamuksen siihen, että vaatimattomilla asioilla hän pyrkii jatkossakin tulemaan toimeen.

Ennen kaikkea epikurolainen arvostaa pidättyväisyyttä, mutta ei kokonaan kiellä kohtuullista ylellisyyttä, mutta ei kuitenkaan salli siitä kehittyvän riippuvuutta.

Viimeinen kärsimykseen liittyvä näkymä perustuu käytännön havaintoon, jonka mukaan pitkäaikainen ja kivulias sairaus on yleensä hyvin harvinainen. Sairaudet ovat yleensä joko lyhyitä, kun taas kärsimystä aiheuttavat pitkäaiset kärsimystä tuottava lievempiä.

Epikuroksen mukaan elävän ei tarvitse murehtia kuolemasta. Kun olet elossa, ei sinulla ole silloin ole syytä murehtia kuolemaa, eikä kuolleena enää tarvitse murehtia mitään. Voimme todeta,että kun olemme hengissä, ei kuolemaole läsnä ja kun kuolema on läsnä, ei meitä enää ole näkemässä sitä.

Kun kuoleman pelko ei enää myrkytä elämää, voi tämän todellisen elämänsä elää onnellisena. Epikurolaiset muistuttavat, että kuoleman jälkeen ihminen palaa siihen tilaan, joka vallitsi ennen hänen syntymäänsä, sillä eihän ihmistä ennen syntymäänsä ollut olemassakaan. Tuossa olemattomuudessa ei siis ole mitään pelottavaa.

Epikurosta ei oman aikansa mukaisesti voi kutsus avoimestu ateistiksi; sen osoitti Sokrateksen kohtalo, jonkin aikaa aiemmin. Epikuros siirsi kuitenkin jumalat niin sivulle, että ne käytännöllisesti katsoen katosivat Epikuroksen ja hänen laillaan elänneiden elämästä. Hän korosti, etteivät jumalatmillään tavoin osallistu ihmisten elämään. Epikuroksen mukaan siis rukoukset ja uhrit ovat turhia. Kreikan jumalat olivat vain roolimalleja Epikurokselle.

Epikuros oli hyvin lähellä darvinismia väittäessään, että nykyinen maailmamme on syntynyt sattumalta ja eniten häntä pilkattiin tämän väitteen vuoksi. Hän uskoi myös Demokrituksen atomioppiin. Demokritos oli saanut sen opettajansa Nausifaneen kautta.

Hyvin käytännön läheisesti elämää tarkadtelleen Epikuroksen mukaan ihmiset eivät jätä pahoja asioita tekemättä, koska he ovat epämoraalisia, vaan siksi, että yhteisön kieltämien asioiden tekeminen, voi johtaa paljastumiseen, vaikka se tehtäisiinkin salaa.

Yhteiset säännöt ovat muotoutuneet sellaisksi, että ne mahdollistavat yhteisön toiminnan. Epikuros ei kannustanut osallistumaanyhteiskunnalliseen päätöksentekoon, mutta kannusti luomaan mahdollisimman paljon ystävyyssuhteita yhteisön sisällä. Onnellisen elämän mahdollistavassa pelon voittamisessa, tärkeinä apuvälineinä ovat Epikuroksen mukaan ystävät ja filosofia.

Epikuros suhtautui seksiin hyvin epäillen ja pelkäsi sen aiheuttavan tarpeettomiapelkoja ja turhautuista. Seksi oli Epikurosen mielestä oikestaan tarpeeton nautinto, vaikka hän hyväsyikin sen avioliitossa. Ystävyys oli kuitenkin hänelle ehdottomasti tärkeämpi kuin seksi.