Kulta ja ylitsepääsemättömät realisoinnit

Ylkitsetsepääsemättömältä näyttävään talouskurimuksessa oleva Kreikka ja etenkin Portugali, näyttävät omaavan mainittaviat kultavarannot.

Euroopassa onkin heitetty ilmaan ajatus, voitaisiinko maat pakottaa realisoimaan kultaansa.

Tulikuumaan aiheeseen on tartuttu nyt myös Yhdysvalloissa. Talouslehti Wall Street Journal on otsikoinut kirjoituksensa nasevasti: "Pitäisikö kultainen hanhi kyniä".

Lehti kirjoittaa saksalaispoliitikkojen kysyneen, miksi ongelmiin joutuneita Euroopan maita ei voisi pakottaa realisoimaan kultavarantojaan.

Tuntuu uskomattomalta, että Portugali omistaa kultaa 383 tonnia eli 14 miljardin euron edestä. Wall Street Journalin mukaan, se on yhdeksän prosenttia maan bruttokansantuotteesta, mikä on niitä korkeimpia kultaosuuksia Euroopassa".

Kreikalla on kultaa noin kolmasosa Portugalin määrästä, 112 tonnia. Varantojen osuus bruttokansantuotteeseen nähden on Portugaliin verrattuna pieni, 1,7 prosenttia.

Vertailun vuoksi: Suomen Pankkin kultavaranto on 49 tonnia.

Entä jos ne myytäisiin?

Tavallisen kansalaisen ymmärrystä vastaan sotii rajusti se, miksi maat eivät voisi luopua ainakin osasta varannoistaan, kun niille samaan aikaan suunnitellaan valtavia tukipaketteja.

Vaikka kaikki myytäisiin, kullasta ei silti olisi tilanteen pelastajaksi, mutta helpotusta se ainakin maalaisjärjellä ajateltuna toisi: Portugalille sovittu kolmivuotinen apupaketti oli kooltaan 78 miljardia euroa.

Kullan myyntiä on perusteltu sillä, että sen hinta on lähes historiallisen korkealla. Toisaalta on huomautettu, että nopea tarjonnan kasvu painaisi markkinahinnan laskuun. Vuosittain myytävän kullan määrä on myös säädelty.

Joka tapauksessa asia on nyt noussut poliitikkojen puheisiin.

Kaikkien maiden tulisi hyödyntää ensin omat varantonsa, ennen kuin ottaa vastaan muiden maiden apua, sanoi Saksan parlamentin talousvaliokunnanjäsen Frank Schaefflen, Bloomberg Businessweek lehdessä joitakin päiviä sitten. Saksan kultakanta onkin Euroopan suurin määrältään

Kerjäläinen ja kulaharkko

Wall Street Journal huomauttaa kuitenkin, että "kultaharkko on äärimmäinen suojautumis keino taloudellisesti huonojen päivien varalta". Lehti käyttää kielikuvaa 'economis rainy day'.

Ja Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa todellakin sataa nyt kaatamalla, WallStreet Journal kirjoittaa.

Toimittaja David Kottlen kirjoittamassa artikkelissa todetaan, että yhtälö vaikuttaa hullunkuriselta.

Kuinka moni meistä heittäisi kolikon kerjäläiselle, jos tietäisimme, että hänellä on kultaharkko tai pari kätkettynä nukkuvan koiransa alle? hän kysyy.

'Sitä ei saa koskaan takaisin'

Sekä Kreikka että Portugali ovat allekirjoittaneet keskuspankkitason sopimukset, joiden mukaan ne eivät horjuta kultamarkkinoita.

Eräs kullan jälleenmyyjä tiivisti asian Wall Street Journallin mukaan näin:

Kultavarantojen myynti on lopullista. Sitä ei saa koskaan takaisin. Hallitukset voivat sanoa kansalaisilleen, että vöiden kiristyksen ja ankarien aikojen päässä näkyy jotakin valoa, mutta ei siinä tapauksessa, jos velkareikää tukitaan kullalla, nimettömänä esiintynyt myyjä sanoi.

Emme todellakaan auta Kreikkaa

Arvovaltainen saksalainen Der Spiegel väitti taannoin spekuloi, että Kreikan olisi pitänyt harkira euroalueesta irtautumista jo aikoja sitten.

Lehtiväite kiistettiin jyrkästi monelta taholta, ja tämänhetkisten tietojen valossa se näyttääkin uutisankalta.

Kreikka tuntuu joka tapauksessa olevan matkalla yhä syvemmälle suohon.

Britannian valtiovarainministeri George Osborne arveli BBC:lle, että Kreikka saattaa tarvita vielä lisää talousapua euroalueen mailta.

Suomen Tietotoimisto siteeraaman uutisen mukaan Britannia ei kuitenkaan ole olemaan halukas liittymään mahdolliseen uuteen pakettiin.

Emme todellakaan halua olla osa mistään uudesta Kreikan apupakettista, Osborne sanoi.