Luokkataistelua

Historiallisessa materialismissa todetaan, että oleminen määrittää tajuamisen. Ongelmallista on se, että tajunta yleensä toimii objektiivisen tilanteen jäljessä, kun taas tajunnan jäljessä seuraavat massaorganisaatiot, ja ennen kaikkea työväenluokan jäljessä seuraa puoluejohto kaukana perässä. Tämä on merkittävä ristiriita tämänhetkisessä tilanteessa. Tämä asia on ratkaistava ja se myös tullaan ratkaisemaan.

Idealistit ovat aina väittäneet, että tajunta on pääasiallisin liikkeelle paneva tekijä inhimillisessä kehityksessä. Jopa historian kaikkein pinnallisimmatkin tutkimukset osoittavat, että tiedostaminen seuraa kaikana jäljessä. Kaukana siitä on ajtus, että pitäisimme tajuntaa vallankumouksellisena, sillä se on syvästi konservatiivista. Useimmat ihmiset uskovat, että mahdolliset muutoksen ajatukset, tai vielä jopa väkivaltaisemmat muutoksetkin, muuttavat vallitsevia olosuhteita. He näyttävät pitävän kiinni tunnetuista ideoista, instituutioista, traditionalliseta moraalista, uskonnosta ja arvostuksista, jotka soveltuvat vallassaolevaan yhteiskuntajärjeslmään. Dialektisesti kääntyvät asiat vastakohdikseen. Ennemmin tai myöhemmin saa tietoisuus vastakohdat kiinni todellisuutta vastaavalla tavalla. Se on täsmälleen sitä, mitä vallankumous on.sitä, että yhteiskunnanallinen kehitys viime kädessä määrää tuotantovoimien kehitystä.

Marxismi julistaa viime kädessä kehityksen, joka näiden tuloksena aikaansaa tuotantovoimien syntymisen. Yhteiskunnallinen kehitys menee eteenpäin, kauan kun se on kykenevä kehittämään sellaista teollisuutta, maanviljelystä, tiedettä ja tekniikkaa, jotka soveltuvat useimmille. Tällaisissa olosuhteissa ei kansalainen kyseenalaista johtavaa järjestelmää, eikä sen moraalia tai lakeja. Päinvastoin pidetään tätä luonnolisena ja välttämättömänä, aivan kuten auringon nousua ja laskua.

Tarvitaan suuria tapauksia saamaan massat hylkäämään traditionsa, tapansa ja rutiininsa ja omaksumaan uusia ideoita. Tällainen on materialistisen historiankäsityksen ydin kohta, jonka Marx ytimekkäästi julkaisi kuuluisassa lauseessaan: sosiallinen tajunta määrää olemisen. Tarvitaan paljon tapahtuvaksi, jotta tämä järjestys muttuisi ja voitaisiin sanoa, että se vapauttaa massat. Tämä prosessi ei ole automaattinen vaan vie aikaa.

Jokin aika sitten näytti luokkataistelu olevan Euroopassa, kuin se olisi vain vanha muisto. Mutta nyt on muodostunut vastakohtainajatteluja matkalla kohti tulosta, ja ne muodostavat tietä räjähdyksille kaikkialla koko luokkataistelun rintamalla. Jos Suomessa nykyinen hallitseva luokka hankkisi etunsa parin vuosikymmenen reformeilla, aikoo se nyt myrskyiseen tulev

aisuuteen. Teräviä ja nopeita muutoksia on syntymässä tilanteeseen.

Nuorina, Marx 29 ja Engels 27 vuotiaina, kirjoittivat Manifestin mustan taantumuksen ajan aikana. Työväen luokka oli siminnähden liikkumaton. Manifesti kirjoitettiin Brysselissä, minne kirjoittajat olivat joutuneet poliittisina pakolaisina menemään. Mutta kun Kommunistinen manifesti näki päivänvalon elokuussa 1848, vallankumous oli siinnyt Pariisin kaduilla, ja muutamassa kuukaudessa se oli kulovalkean tavoin levinnyt suureen osaan Eurooppaa.

Olemme matkalla hyvin epästabiiliin aikakauteen, joka muistuttaa Espanjan sisällissotaa vuodesta 1930 vuoteen 1937. Seurasi vasta- ja myötämäkeä, mutta olosuhteet opettivat massoille paljon asioita nopeasti. Mutta emme liioittele: olemme vielä alkutaipaleella radikalisoitumisprosessissa. Mutta on selvää, että olemme tiellä massojen tiedostamiseksi. Yhä useammat kyseenalaistava kapitalismin. He ovat yhä avoimempia marxismin ideoille, mitä he eivät olleet aikaisemmin. Muutaman ajan päästä   tulevaisuudessa, tulevat miljoonat ihmiset innokkaasti tarttumaan tehtäviin, joissa silloin liikkui vain pieni vallankumousten joukko.

Voimme vastata Fukuyamanalle nyt seuraavasti: historia ei ole vielä saavuttanut loppuaan. Itse asiossa se ei ole vielä edes alkanut. Tulevat sukupolvet katsovat takaisin nykyistä "sivistystä", tulee heillä olemaan samanlaisia näkökantoja, kuin mitä meillä on kannibalismista. Edellytys saavuttaa inhimillisen tason korkeampi aste on merkitsee loppua kapitalismille, ja se tulee sisältämään rationaalisen ja demokraattisen tuotantoasteen, joka ihmisille elämän omissa käsissään.

"Tämä ei ole mahdoton utopia"saamme kuulla itsevalituilta "realisteilta". Kuitenkn on ehdottoman epärealistista uskoa, että ihmiskunta on sellaisen vaihtoehdon edessä, jonne maailma on ajautunut nykyisen tilanteen takia. Voi vain sanoa, että ihmiskunta on kykenemätön löytämään parempaa vaihtoehtoa, niille viidakon laille, joka koskisi upeaa joukkoa pienelle ryhmälle ihmiskunnasta.

Vapauttamalla tieteen ja tekniikan yksityisomistuksen kansallisvaltion kahleista, tulee meille mahdolliseksi käyttää tätä jättimäistä potentaalia ratkaisemaan ongelmat, jotka painavat maailmaa ja uhkaa sen tuholla. Ihmismielen todellinen historia ensimmäiseksi tarkoittaa ihmisten vapauttamista kapitalismin orjuudesta ja ensimmäisten askelten ottoa vapauteen.