Weimarin tasavallan alkuajat Saksassa

Kaikkialla muodostettiin työläis- ja sotilasneuvostoja Venäjän mallin mukaan, ja näyttikin siltä, kuin sosialistisella vallankumouksella olisi ollut suuret mahdollisuudet saattaa päätökseen nyt se voimakkaasti teollistuneessa Saksassa, mikä näkyi nyt Venäjällä.

Sosiaalidemokraattiset johtajat kavahtivat kuitenkin yhteiskunnan täydellistä mullistamista. He eivät olleet, ei olemukseltaan eikä koututukseltaan, todellisia vallankumouksellisia, ja sitä paitsi hallitusvastuussa olevilla miehillä oli kädet täynnä pelkän koneiston käynnissä pitämisessä. Ehkä nämä henkilöt eivät ottaa vastaan suurempia järkytyksiä, jotka olisivat tulleet kokeiluista. He olivat myös empineet tilannetta yhteiskunnassa, joka oli seurannut keisarinistuimen luhistumista ja tappioon päättyneestä sodasta, ja sitä seuranneesta nälänhädästä.

Tässä on eräitä syitä, miksi Fritz Ebertin hallitus ei luopunut vain sosialisointiohjelmasta, vaan myös idässä olleiden suurtilojen jakamisesta. Edelleen Ebert oli sitä mieltä, että armeija oli ainoa vallan välne, joka kykeni ylläpitämään järjestystä ja estämään mahdollisia kaappaus yrityksiä yhteistoiminnassa yleisesikunnan kanssa.

Keisarillisen Saksan luhistuessa marraskuussa 1918, ottivat sosiaalidemokraatit johdon käsiinsä. He olivat kymmenien vuosien ajan toimineet Bismarckin luomassa valtakunnassa, mutta kun he nyt äkkiä tulivat valtaan, heillä ei ollut kylliksi valtaa eikä rohkeutta toteuttaa niitä muutoksia, joita kauan olivat suunnitelleet.

Työväenliikkeen vasemmalla siivellä, riippumattomien sosiaalidemokraattien ja ennen kaikkea spartakistiryhmän keskuudessa, josta ryhmästä muodostui myöhemmin kommunistisen puolueen ydin. Nämä kaksi ryhmää pyrkivät muodostivat liittymän, joka halusivat ryhtyä vallankumoukseen Venäjän esimerkin mukaisesti.

Spartakiadit tekivät vallankaappausyritksen Berliinissä tammikuun alussa 1919, se kukistettiin. Vallankaappaus yritykseen osallisina olleet Karl Liebknecht ja Rosa Luxenburg murhattiin. Myös toisilla tahoilla, muiden muassa Baijerissa yrittivät kommunistit perustaa neuvstotasavallan, Tämäkin yritys kukistettiin. Ebertin suostumuksella surmaajat tuomittiin siviiikituomioistuinten sijasta sotilasoikeudenkäynnissä lieviin rangaistuksiin. Tämä lisäsi Ebertin epäsuosiota vasemmistoryhmän silmissä.

Kansalliskokouksen vaalit pidettiin 19.1.1919. Vähemmistösosialistit ja muut vasemmistöryhmt eivät onnistuneetn saamaan kansaliskokoukseenjuuri ollenkaan edustaji, koska ne oli lyöty kapinoita kukitettaessa hajalle. Tämän jälkeen siirtyi kansalliskokous Weimarin kaupunkiin tekemään uuttta perusruslakia. Se hyväksyi Saksasta tasavallan, jossa´valtio valitaan suhteellisella vaalitavalla.

Weimarissa pidettyjen kokousten jälkeenväkivalta ja kapinoimti jatkui maassa. München julistautui hetkellisestineuvostotasavallaksi, tämä kapina Weimarissa pidettyjen kokousten aikana väkivalta ja kapinointi jatkuivat maassa. München julistautui hetkellisesti neuvostotasavallaksi, mutta kapina kukistettiin. Tasavallan ensimmäindn valtionpresidentti Ebert allekirjoitti uuden perustuslain 11.8.1919.

Perustamisestaan lähinWeimarin tasavalta oli vasemmiston ja oikeiston ääriliikkeiden paineessa. Vasemmisto syyttti sosialidemokraattteja aatteen pettämisestä liittutumalla vanhan vallan kanssa vallankumouksen sijaan, kun taas oikeisto vastusti demokraatista linjaa ja olisi mieluummin vanhaan autoritaariseen malliinTasavallan uskottavuutta tuhotakseen oikeisto syytti hsallintoa Saksan tappiosta 1. maaolmansodassa. Syntyi legenda selkäänpuukotuksesta, jonka mukaan taappion oli aiheuttanut kommunistien ja juutalaisten salaliitto.