tiistai 27. lokakuuta 2015

George Orwellin teos VUONNA 1984


George Orwellin kirjoittama dystopian perustyyppi Vuonna 1984 kuvailee painajaismaisen tulevaisuudenvaltion, joka perustuu 1900 -luvun puolivälin kauhuihin. Kirjassa kuvataan maailma, jonka jokaista osa-aluetta valvoo Puolue, ja Orwell tuomitsee armottomasti totalitaritismin, . Useat Orwellin romaania varten kehittämät sanat -- "isoveli", "uudiskieli", "huone 101", "kaksoisajattelu" ja muut -- ovat päätyneet puhekielen ja tyrannian sanastoksi.

George Orwellia (1903-1950) pidetään eräänä Englantilaisen kirjallisuuden parhaimmista tyyliniekoista, mutta hänen kirjansa käsittelevät etupäässä politiikkaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Orwell kirjoitti omien sanojensa mukaan "totalitaarisuutta vastaan demokraattisen sosialismin puolesta".

Vuonna 1984 julkaistiin neljä vuotta 2.maailmansodan päättymisen jälkeen, ja se kuvasi 1930- ja 1940 -lukujen pelkoja ja kokemuksia -- natsien sotakoneen sekä Neuvostoliiton puhdistukset, salaiset poliisit, poliittiset kidutukset ja valtioiden propagandan -- ja heijasti ne hirvittäviksi visioksi maailmassa 50 vuoden jälkeen. Orwell ajatteli ensin nimetä romaanin Euroopan viimeiseksi mieheksi, ja hänen teoksensa päähenkilö Winston Smithin nimessä oli kaikuja Winston Churchillista, joka oli varoittanut, että hänen vastustajansa työväenpuolueessa, saattaisivat perustaa "jonkinlaisen Gestapon".

Vuonna 1984 sijoittuu tulevaisuuteen Oseanian valtakuntaan, jota hallitsee Puolue, joka on sitoutunut Engsosiin, englantilaiseen sosialismiin, ja jota johtaa Isoveli. Kyseessä on liioiteltu versio sodanjälkeisestä Isosta-Britaniasta pommitettuine alueineen, tavaran toimittajineen ja toivottoman epäpätevine julkisine palveluineen. Alempiarvoinen puolueen jäsen Winston Smith työskentelee ironisesti nimetyssä Totuuden minsteriössä ja kirjoittaa uudelleen vanhoja dokumentteja niin, että ne vastaavat puolueen kulloistakin oppia, mutta hän alkaa epäillä Puolueen täysvaltaa.

Kirjan ensimmäinen osa kertoo, kuin Smith menneisyyden muistojen viehättämänä ryhtyy kirjoittamaan päiväkirjaa, jotta tulevat sukupovet saisivat tietää jotain hänen omasta elämästään. Sekä menneisyyden tunteminen, että päiväkirjan pitäminen ovat Puolueen ajattelu poliisin ankarasti kieltämiä.

Toisessa osassa Winston ryhtyy laittomaan suhteeseen Puolueen jäsenen Julian kanssa. He vuokraavat salaa huoneen kaupungin köyhälistöalueella, sillä "proleiksi" kutsuttu tiöväenluokka ei ole samanlaisessa jatkuvassa valvonnassa kuin Puilueen jäsenet. Winston ottaa vilä yhteyttä salaperäiseen O'Brion -nimiseen henkilöön, jonka hän uskoo olevan yhteyksissä maanlaajoiseen vastarintaliikkeeseen.

Käy kuitenkin ilmi, että rakastavaisia valvotaan jopa vielä salaisessa huoneessaan, ja kirjan toinen osa päättyy heidän piätykseensä. Kolmas osa kertoo Winstonin vähittäisstä romahduksesta fyysisen, psyykkisen osin kohdistuvan kidutuksen alla osin O'Brionin käsissä Puolueelle uskolliseksi. Winston pettää Julian ja ippii lopulta rakastaan Isoveleä. Menestyksekäs Puolue ja Ajatuspoliisi ovat voittaneet.

Vuonna 1984 on synkkä ja masentava kirja, jonka Orwell kirjoitti lähellää kuolemnsa. Se heijasteli hänen pettymystään, niin oikeiston kuin vasemmiston poliittisiin liikkeisiin. Ainoa kirjan heikko ja hämärästi ilmaistu toivo on se, että vaikka kuinka taantuneita ja korruptoituneita prolet ovatkaan, he saattavat olla avainasememassa Isonveljen kukistamiseksi

Orwellin ennustukset eivät osunneet oikeaan  maailmanlaajuisten autoritaaristen valtioiden osalta, mutta kylläkin yksityisyydensuojan ja enkilökohtaisen riippumttomuuden yhä suuremman menestyksen osalta. teknologian kehitys ja rikosten ja terrorismin pelko ovat johtaneet seurantayhteiskunnan mittavaan leviämiseen; isoveli saattaa tällä vuosituhannellakin seurata sinua valvontakameralla ja puhelusi, kulutustottumuksesi ja sähköpostiliikenteesi.

Onko isonveljen valvonta sitten hyvä vai huono asia, on kiistanalaista. Monet eivät luota hallitksen ylemmääräiseen valvontaan vaan tiedostavat valvonnan mahdolliset mahdollisuudet. Se, että tiedämme, kuinka hallitukset ja suuryritykset voivat manipuloida yleistä mielipidettä, henkilökohtasia mielipiteitä tai kielä itseään, ovat kaikki osaksi seurausta Vuonna 1984 -kirjasta.
+

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti